Espanjalainen kevät

Hola amigos! Täällä siis elellään urheilijana Atlantin rannalla Espanjassa maajoukkueen leirikeskuksessa. Hyödynnän lähes kokonaan mulle tarjotun kahden kuukauden mahdollisuuden harjoitella sulalla maalla ja huippuseurassa, ja lähden huhtikuun alussa vain viikkoa ennen leirikeskuksen sulkeutumista takaisin Suomeen. Tämän lyhennyspäätöksen olen tehnyt puhtaasti koulun takia, sillä haluan saada suoritettua edes osan eräästä laboratoriotyökurssista, joka jäi jo viime keväänä väliin (enkä nytkään tule saamaan kokonaista kurssimerkintää). Onneksi mulla kuitenkin on mahdollisuus olla opiskelematta täysiä opintopisteitä opintotukia varten ja voin siirtää tukikuukausia tulevaisuuteen. Tästä kiitos vanhemmilleni, URA-säätiölle, Kaakon Rahastolle sekä tietysti Suunnistusliitolle ja Pyrinnölle.

Joulu-/tammikuun Uuden-Seelannin matkan jälkeinen rasitus oli yllättävänkin kova, ja kolmen Suomessa viettämäni viikon aikana en saanut ollenkaan terävää tunnetta jalkoihin. Osittain toki omaa syytäni, sillä aika monta kertaa piti lähteä yrittämään edes puolikovan treenin tekemistä sen sijaan, että olisin malttanut pysytellä huoltavassa. Sain kuitenkin tehtyä ennen Espanjaan lähtöä tasotestin, jossa Lammikon laktaattimittarin viisari heilahti jo ennen testiä lähtöhappoa mitattaessa lukemaan 3,9 mmol/l. Joidenkin ohjeistusten mukaanhan anaerobisen kynnyksen raja on noin 4,0, joten voitaneen sanoa, että olin virallisesti hapoilla. Siinä vaiheessa päätettiin pysytellä viikko aerobisen treenin puolella ja arvioida sen  jälkeen tilanne uudestaan.  Varsinaisista testituloksista (km-vauhdeista eri kynnyksille) oli vaikea tehdä johtopäätöksiä, sillä juoksu tuntui niin huonolta, että olin varma vauhtien parantuvan vähintään minuutteja tuoreilla jaloilla juosten..

Tässä välissä matkustin Espanjaan ja seuraavat lähtöhapot otettiin tasan viikko edellisten jälkeen: 2,6. Toki mittareissa, mittaajissa ja olosuhteissa on eroja, mutta antaa tulos ainakin osviittaa. Maltoin mennä vielä pari päivää kevyillä tehoilla ja riemukseni torstaina 21.2. aamulenkin jälkeen mittautin mulle normaalin 1,8 mmol:n tuloksen ja sain luvan alkaa toteuttaa kunnollista harjoittelua. Myös omat paremmat tuntemukset ja vireystila yleisesti tukivat tätä päätöstä.

Välihymy talven keskeltä Noora Toivon kuvaamana. Muissa kuvissa olikin enemmän menoa.

Välihymy talven keskeltä Noora Toivon kuvaamana. Muissa kuvissa olikin enemmän menoa.

Ajattelin parhaiten kertovani mun tän hetken kuulumisista ja siitä ”kunnollisesta harjoittelusta” avaamalla tähän kolmen viimeisen päivän ohjelmani, koska muuten kirjoittaisin vain, että hyvin menee! 🙂

Tiistai 5.3.

7.55 herääminen, aamulenkki, aamupala ja nettiin pääsemisen yrittämistä

10.15 Kontrollitestiin verkka, 2 km aerobisella kynnyksellä ja 2 km VK1:llä, väleissä otettiin hapot. Suihku, oma lounas, päiväunet.

13.-16.00 Bioinformatiikan verkkokurssin tehtävien tekoa, välissä välipala ja kahvi.

16.30 Mäkitreeniin verkka, 4*1,2km ylös hiekkatietä/polkua (nousua 120m) kiihtyen lähes maksimiin asti, verkka ja palautuspalaa.

19.00 Apartementoksen päivällinen, jossa listalla katkarapupasta, salaattia, pihvi&espanjalainen tortilla, makea riisipuurokupillinen. Syön suurimman osan päivällisistäni majoituksen ravintolassa, koska itse en saisi tehtyä yhtä kunnollisia ruokia joka illaksi. Lisäksi pääsen maistelemaan paikallisen keittiön erilaisia makuja, kultyyria siis.

Illalla vähän tv:tä, venyttelyä ja kympiltä nukkumaan (väsytti).

Keskiviikko 6.3.

Kevyt päivä, siispä ei aamulenkkiä. 8.30 herääminen, aamupala ja angrybirdsiä.

10.00 Lähtö Sailan kanssa Coniliin uimahalliin. Reissu onnistui mainiosti: löydettiin suoraan perille, päästiin ilmaiseksi sisään (emme ymmärtäneet lipunmyyjää, joten hän tuskastui ja päästi meidät ilman maksua), allas oli tarpeeksi pitkä ja syvä, ja jopa vesijuoksuvöitä oli vapaasti käytettävissä. Toki altaaseen sai pulahtaa vain tasan 10.45 (tai 10.00, 11.30 jne), mutta se meillä olikin jo etukäteen tiedossa.

12.30 Kämpillä lounas, päiväunet ja Ihmisen fysiologia –tiiliskiven lukemista.

15.30-16.20 Hieronta ravistus-palautellen jaloille ja triggereitä pakaroille. Stroolasi. Pitkään.

Välipala ja angrybirdsiä (koukkupa koukku).

17.30 Antin kanssa KR:n majoitukseen naapurikylään päivällisvierailulle. Kokit Airila&Pajunen olivat loihtineet lepopäiijvän ratokseen melkomoiset setit. Lautasilla vilisi tapakset, serranot, katkaravut, tortillat, jambalayat ja chorizot. Valitettavasti maajoukkueen palaveri, joita on aina maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, jäi välistä. Kuulin kuitenkin tiedotukset myöhemmin, eikä gps-analyysejä osunut tälle päivälle.

Torstai 7.3.

Herätys 7.50 oven koputukseen ja nimen huuteluun. Paikalliset doping-testaajat olivat tulleet kylään. Siitä sitten muiden testattavien kanssa papereita täyttelemään paikallisella tavalla hi-taas-ti yksi kerrallaan. Jäi aamulenkki tekemättä.

Ehdin kuitenkin syödä aamupalan ja lähteä kymmeneltä Tainin vetämään juoksutekniikka- ja nopeusvoimatreeniin. Harjoituksen jälkeen peruskuviot: lounas, netin yrittämistä, netin toimimattomuuden toteaminen, angrybirdsiä ja lueskelua.

15.20 lähtö suunnistamaan vähän kauemmas Punta Paloman dyynimaastoon. Itse juoksin teknisen 5,3 km radan PK2-VK1-sykkeillä yhteen menoon ja pidensin harjoitusta kunnon alkuverryttelyillä. Suunnistus pysyi tyydyttävän hyvin hallinnassa, jos ei oteta lukuun yhtä 4 minuutin seikkailua käkkärämäntytiheikössä.

Ote mun reitistä Punta Palomasta. Kaikki kuprut eivät ole kohdillaan, sillä kävin kaikilla rasteilla.

Ote mun reitistä Punta Palomasta. Tarkennuksena vielä, että kaikki kuprut eivät ole kohdillaan, sillä kävin kaikilla rasteilla.

19.00 auto parkkiin ja suoraan apartementos-päivälliselle. Päivän erikoisanti oli jälkiruoka: paksuhkoa hunajamaitoa/maitohunajaa. Ruuan jälkeen suihku ja reikäpäistä tietokoneen näyttöön/seinään tuijottelua, kunnes sai mennä nukkumaan.

Mukavasti siis päivät rullailevat eteenpäin. Vuorotellen odottelen lepojaksoa (kovan harjoitusjakson loppupuolella väsyn jyllätessä) tai kovaa harjoittelua (sen lepojakson loppupuolella) ja tietysti useasti myös nautin kulloisestakin olotilasta (väsymyksestä/pirteydestä). Tänään aamupäivällä ihastelin Conilin kapeita kujia ja asukkaiden pyykinkuivatusta niillä sprinttivetojen (5*5min) muodossa ja piakkoin lähden nauttimaan rauhallisesta käyräsuunnistuksesta. Adios!

Mainokset