Kolme kertaa kiellon päälle

SM-sprintin karsinta (kuva Navin kisasivuilta)

SM-sprintin karsinta 18.5. (kuva Navin kisasivuilta)

SM-sprintin hopeatuuletus (kuva Navi)

SM-sprintin hopeatuuletus (kuva Navi)

Oinasvaaran (ts. karhuvaara!) keskariharjoitus 19.5.

Oinasvaaran (ts. karhuvaara!) keskariharjoitus 19.5.

Tahkovaaran kisaharjoitus 21.5.

Tahkovaaran kisaharjoitus 21.5.

Vuokatinvaaran kisaharjoitus 23.5. Nyt alkoi kroppa vähän jo vänkäämään vastaan. Virhettäkin tuli leipaistua.

Vuokatinvaaran kisaharjoitus 23.5. Nyt alkoi kroppa vähän jo vänkäämään vastaan. Virhettäkin tuli leipaistua.

Koska tarjolla kuitenkin oli vielä priimaa Kuopion Suunnistajien järjestämän sprintti(maajoukkue)leirin muodossa, juoksin 25.5. ”MM-kisat” karsintoineen, finaaleineen, karanteeneineen ja puristamisineen. Rauhalahden karsinta oli ilmetty Katinkullan mökkialue ja Nilsiän finaalissa saattoi hyvin kuvitella leimailevansa Sotkamolaiskerrostalojen takapihoilla. Toivottavasti tunne jaloissa simulaation aikana ei vastannut todellista tulevaisuutta.

Se kolmas kerta oli kova sprinttitreeni 26.5. Kuopion keskustan kupeessa reserviaikatestinä. Juoksimme 4*n. 2 min vedot kahteen kertaan. Itselläni kesti ensimmäisellä kerralla yhteensä 7.51 min (sis. 10sek virheen) ja toisella 7.11 min. Näistä laskin ajan parantuneen 8,5%. Muistaakseni metsässä vastaavat prosentit ovat olleet siinä 15% tietämillä. Noh, surkean kulun takia en tästä vedä sen suurempia päätelmiä, vaan tyydyn olemaan tyytyväinen onnistuneesti läpi vedettyyn sprinttiharjoitukseen.

Tämän viikon ohjelmassa on ollut lähinnä väsynyttä löhöämistä ja laahustamista. Huomenna yritän tapailla terävämpää askellusta ja matka NORT:ille alkaa. Seuraa sitä täältä: www.nordicorienteeringtour.com

Kelpaa

Nyt sujuu. Itseluottamus tapissa, positiivinen kierre, varma fiilis ja kiva juosta kisoja. En voi olla muuta kuin tyytyväinen, vaikka samalla muistan Eilan ja Rampen sanat: ei tehrä tästä ny numeroo. Isommat tavoitteet kuitenkin siintävät vasta korkeintaan horisontissa. Tässä viime päivistä lyhyt katsaus:

Huippuliiga 3, Prisma-rastit, Lohja 9.5.

Tulokset

GPS-seuranta

YLE:n lähetys Areenassa

HuLi 3:n viimeinen rasti. Olen ihan vasta huomannut, että näyttää tapanani olevan pitää rastipukki paikallaan toisellakin kädellä, ettei lähde pukittelemaan. (kuva HiKi/Pauli)

HuLi 3:n viimeinen rasti. Olen ihan vasta huomannut, että näyttää tapanani olevan pitää rastipukki paikallaan toisellakin kädellä. Eipähän lähde pukittelemaan. (kuva HiKi/Pauli)

Lohjan kisasta odotin hieman vaativampaa. Onnistuin kuitenkin tekemään kisan puolivälin jälkeen klassisen virheen: Minna juoksi ohi, en pysynyt perässä, tein oman (eli tietysti siinä vaiheessa mielestäni paremman) ratkaisun ja juoksin tietä liian pitkälle, pummiaika 30 sek ja Minna karannut. Omakin jalka kuitenkin liikkui riittävästi saavuttaakseni toisen sijan. Illalla oli mieliala huipussaan ja melkein erehdyin laulelemaan lintujen kanssa palauttelulenkillä Kisakallion viereisessä Karnaisten korvessa.

Kisakallion rannan peilityyneys. Nauttimus maximus.

Kisakallion rannan peilityyneys. Nauttimus maximus.

Huippuliigan finaali, Tampere Games, Teisko 11.5.

Lopputulokset

GPS-seuranta

YLE:n lähetys Areenassa

Tiukka kisa vaatii tiukkaa keskittymistä. (Pyrinnön kuvagalleria)

Tiukka kisa vaatii tiukkaa keskittymistä. (Pyrinnön kuvagalleria)

Alkumatkasta ajatukset kävivät alituiseen takanatulijoissa, eikä tilannetta auttanut yhtään se, että kuulutus kuului osittain ja puolet korvasta yritti saada siitä selvää. Sain kuitenkin pidettyä suunnistuksen riittävästi edessä, ja perhosilla ymmärsin olevani edelleen hyvässä karussa takaa-ajajilta. Kartan vaihdon jälkeen eteen tuli pari rankempaa väliä (suht selkeää suunnistusta ja ylämäkeä), jolloin huomasin jalan jo vähän painavan. Radan tehdessä ristilenkin huomasin hätkähtäen Minnan tulevan perässäni, ja ajattelin ensin hänen olevan jo tuon lenkin tehnyt. Yllätyksekseni Minna kuitenkin tuli samalle rastille kanssani ja tajusin koukkujen puhutelleen. Eipä siinä kuitenkaan meikäläisellä ollut riittävästi tahtoa lähteä roikkumaan, vaan jatkoin omaa suunnistusta samalla vauhdilla kuin siihenkin asti. Tällä taktiikalla tulos oli selkeä kakkostila ja päivän nopein aika. Voittooni olisi vaadittu Minnalta lisää virheitä, kuten yleensä. Lisäksi oma mielipiteeni on, että olisi ollut vääryys, jos Minna ei olisi kolmen ensimmäisen huippuliigan osakilpailuvoiton jälkeen voittanut koko liigaa. Ni. Siispä onnittelut:

hl43

Onnea!

Onneksi sain suunnistaa tässä hienossa maastossa yksin ja nauttia täysillä suunnistustehtävistä. Onneksi en myöskään ole mies, jolloin olisin joutunut juoksemaan miesten sarjassa. Eräskin mielipide asiasta kuvaa usean urheilijan tuntemuksia: http://www.petterimuukkonen.fi/2013/05/kisaraportti-huippuliigan-finaali.html

Sunnuntaina pääsin vielä uudestaan nauttimaan Vattulan maastosta, jonka pohjoisosissa olin siis muistaakseni edellisen kerran juossut Pyrinnön seuranmestaruuskisoissa 2003 sarjassa D13. Sain myös pikkuriikkisen osallistua talkootöihin palkintojenjaossa ja siivoamalla kisakeskusta. Todella isot kiitokset jälleen niille (samoille) ahkerille talkoolaisille, jotka tällaiset kisat saavat vapaaehtoisesti aikaan!

Mukavinta palkintojen jakoa. Käsidesi tosin pääsi unohtumaan, aijai.

Mukavaa on onnitella. Käsidesi tosin pääsi unohtumaan, aijai.

Seuraavat kaksi viikkoa aion harjoitella runsaasti. SM-sprintissä Mikkelissä lauantaina (18.5.) kulkee sitten niin kovaa kuin kulkee. Mikkelistä siirryn maajoukkueen leirille MM-maastotyyppien tekniikoita hiomaan ja lopuksi vedän nakit Kuopiossa sprinttimaajoukkueen leirillä 25.-26.5.

 

Kisoja pukkaa

Kisakauden alku on ohitte. Huippuliiga 1:ssä (eSprint – tulossivut) keuhkot eivät vielä olleet varusteissa mukana, ja helpohkossa sprintissä juuri niitä olisi tarvittu. HL 2:ssa (FinnSpring – kisasivut) ruumis jo toimi. Loppumatkasta tosin hapenpuute aivoissa aiheutti muutamia kiekuroita, mutta paikkaani tuloslistalla olin todella tyytyväinen. Kisan hylkäämättömyydestä näen järkeväksi olla sanomatta tässä mitään.

Eikö se naama voisi olla ihan vaan peruslukemilla loppusuoralla? -eSprint

Eikö se naama voisi olla ihan vaan peruslukemilla loppusuoralla? -eSprint

Ei voi. -FinnSpring (Timo Mikkola/SSL)

Ei voi. -FinnSpring (Timo Mikkola/SSL)

Viikonloppuna kävimme nauttimassa seurahengestä Tiomilan muodossa. Jos haluat lukea enemmän meidän joukkueen viestistä, mene: http://www.riinakuuselo.blogspot.fi/2013/05/5th-in-tiomila.html. Itse pääsin nauttimaan ankkuriosuuden taistosta ja jännityksestä sekä bonuksena seuraamaan parhaiden naisten (heti Minnan jälkeen ;)) menoa muutaman rastivälin ajan. Nigglin ja Ryabkinan vauhti ei tuntunut aivan mahdottomalta seurata, mutta heti näköyhteyden katkettua huomasin oman alkaneen väsymykseni ja suunnistuksestakin tuli hetkeksi hapuilevampaa. Onneksi näin Brodmannin selän tiepätkällä ja sain uutta virtaa taisteluun. Viimeiset välit olin lukenut varmuuden vuoksi jo K-viitoituksella, joten sävelet olivat selkeinä kolmanneksi viimeiseltä rastilta lähdettäessä. Brodmann juoksi edelläni, mutta alkoi hidastella ja epäröidä noin 50m ennen tokavikaa rastia. Ohitin hänet ja jatkoin kohti rastia, mutta hiljensin itsekin vauhtia nähdessäni rastikiven. Brodmann ei sitä vielä silloin nähnyt ja näin sain hetken (todella pienen hetken, mutta kuitenkin henkisesti tärkeän) rauhoittua, ennen kuin ryntäsin kohti rastia ja aloitin loppukirin viimeisen rastin kautta kohti maalia. Ja pitihän se. 🙂

Kun nyt näitä ankkuriosuuksia on seitsemän vuoden mittaisen naisten tiomila-urani aikana kertynyt jo huikeat neljä kappaletta, niin ajattelin tehdä pienen tutkimuksen = listan kyseisistä suorituksista numeroiden valossa.

2007, Venla 17v: Ankkuriosuuden 40., Aika 1.03.13, +10.31min Tanja Ryabkinaan

2008: Aika 57.44, +12.35min Heli Jukkolaan (osuussijoitus hämärän peitossa, sillä tuloslistalla edelläni oli myös lyhennetyn ankkuriosuuden juosseita yhteislähtijöitä)

2012: 5. nopein, aika 1.05.51, +5.12min Simone Niggliin

2013: 4. nopein, aika 1.00.57, +2.58min Simone Niggliin

Tulokset ja pohdinta: kehitystä on tapahtunut.

Seuraavia tavoitteita lähden toteuttamaan nythetipiantaas, kun torstaina juoksen keskuurin Prisma-rasteilla ja lauantaina takaa-ajona Tampere Gamesit. Vaikka joku saattaa olla toista mieltä television ja pienten maastoalueiden aiheuttamista ”ratateknisistä haasteista”, itse olen aina pitänyt pikkunäppäristä rastinottoharjoituksista ja varsinkin hidastusta rastinottoihin vaativista monimutkaisista kalliokolukoista, joita toivottavasti nämä kaksi kisaa tulevat tarjoamaan. Siispä suorituksia hallitsemaan!

Näitä huippuliigan kisoja voi seurata Yle TV2:lta torstaina 15.00-17.00 ja lauantaina 15.40-17.00, tai sitten kun itselle sopii Yle Areenasta. Kaksi ensimmäistäkin osakilpailua on vielä näytillä: http://areena.yle.fi/tv/1871994.

Jos kaikki menee nappiin seuraavan kuukauden aikana, tulen viettämään harjoitus- ja kilpailupäiviäni seuraavissa paikoissa aikavälillä 8.5.-9.6.: Kisakallion Urheiluopisto, Repoveden mökki, Hotelli Uusikuu (Mikkeli), Koli/Joensuu, Vuokatin urheiluopisto, Kuopio, Oslo, Tukholma, Turku. Rumba on kivaa.