Kolme kertaa kiellon päälle

SM-sprintin karsinta (kuva Navin kisasivuilta)

SM-sprintin karsinta 18.5. (kuva Navin kisasivuilta)

SM-sprintin hopeatuuletus (kuva Navi)

SM-sprintin hopeatuuletus (kuva Navi)

Oinasvaaran (ts. karhuvaara!) keskariharjoitus 19.5.

Oinasvaaran (ts. karhuvaara!) keskariharjoitus 19.5.

Tahkovaaran kisaharjoitus 21.5.

Tahkovaaran kisaharjoitus 21.5.

Vuokatinvaaran kisaharjoitus 23.5. Nyt alkoi kroppa vähän jo vänkäämään vastaan. Virhettäkin tuli leipaistua.

Vuokatinvaaran kisaharjoitus 23.5. Nyt alkoi kroppa vähän jo vänkäämään vastaan. Virhettäkin tuli leipaistua.

Koska tarjolla kuitenkin oli vielä priimaa Kuopion Suunnistajien järjestämän sprintti(maajoukkue)leirin muodossa, juoksin 25.5. ”MM-kisat” karsintoineen, finaaleineen, karanteeneineen ja puristamisineen. Rauhalahden karsinta oli ilmetty Katinkullan mökkialue ja Nilsiän finaalissa saattoi hyvin kuvitella leimailevansa Sotkamolaiskerrostalojen takapihoilla. Toivottavasti tunne jaloissa simulaation aikana ei vastannut todellista tulevaisuutta.

Se kolmas kerta oli kova sprinttitreeni 26.5. Kuopion keskustan kupeessa reserviaikatestinä. Juoksimme 4*n. 2 min vedot kahteen kertaan. Itselläni kesti ensimmäisellä kerralla yhteensä 7.51 min (sis. 10sek virheen) ja toisella 7.11 min. Näistä laskin ajan parantuneen 8,5%. Muistaakseni metsässä vastaavat prosentit ovat olleet siinä 15% tietämillä. Noh, surkean kulun takia en tästä vedä sen suurempia päätelmiä, vaan tyydyn olemaan tyytyväinen onnistuneesti läpi vedettyyn sprinttiharjoitukseen.

Tämän viikon ohjelmassa on ollut lähinnä väsynyttä löhöämistä ja laahustamista. Huomenna yritän tapailla terävämpää askellusta ja matka NORT:ille alkaa. Seuraa sitä täältä: www.nordicorienteeringtour.com

Naattia

On se vaikeaa. Nauttiminen. Aina haluaisi olla vielä parempi, ja jos joskus on paras, ei oikein kehtaisi sillä retostella.Viimeisen kuukauden kohokohtana juoksin EM-kisoista sijan 10 sprintissä. Paras sijoitus kansainvälisissä kisoissa tähän asti, ja silti en oikein täysin ollut tyytyväinen, sillä virheet vähentämällä olisin tavoitellut top6:sta. Nauttiminen jäi siis hieman vajavaiseksi. Myös SM-sprintin jälkeen tuntemukset olivat hieman puolittaiset. Suoritus oli hyvä, mutta juoksu ei ollut lentoa, enkä saanut aivojakaan näin ollen sumentumaan, kuten yleensä on sprintissä mulla ollut tapana. Nälkä siis todella kasvaa syödessä, sillä viime vuonna olisin nauttinut nelostilasta selvästi enemmän.

Aina ei lenkillä käyntikään ole pelkkää nauttimista, varsinkin jos tuntee olevansa ihan naatti. Maajoukkueen lyhyellä visiitillä Ranskaan pari viikkoa sitten naatti-oloani lievensi maisemat, maastot ja aurinko, joten matkailusta nauttiminen onnistuu yhä. Täällä kotona olen nauttinut lenkeillä uusista tyylikkäistä nonamen vermeistä, vihreästä metsästä ja lintujen laulusta. Vaikka noilla kuteilla tuntuu, että kuuluu juosta kovaa, olen uskaltautunut myös hidastamaan, kun siltä on tuntunut.

Kouluhommat tältä lukuvuodelta on jo aikaa sitten hoidettu, joten muutamaan kuukauteen ei tarvitse lukea karboNaateista. Lantun Naatteja ei ole tarvinnut ennenkään syödä. Kotona pelkään edelleen, että ulkoa tuleva sora raapii naarmuja lamiNaattiin. Rauta-arvojani koitan ylläpitää sekä satunnaisella rautalisällä että piNaatilla.

Huominen TampereGames-sprintti jännittää oikein mukavasti. Harva pääsee suunnistamaan kotikaupunkinsa keskustaan ja vielä näin isoon tapahtumaan! Siitä lähden nauttimaan. Sitä ennen tänään mennään naattimaan rillaamisesta Nurmiin.