MM-PRONSSI!

Huhhuh nimittäin ihan mielettömät fiilikset. Ei tässä voi kuin siteerata Sinistä Ylivoimaa:

…

Ollaan menos täysil Vuokattiin asti ja matkal kyl löytyy joka ikinen rasti

Varmasti o hienoo MM-kotiskaboist puhuu joka tienoo se on parast ajanviettoo

Mestarit metsien, kaduilla sprinttien

…

Teräkunto päällä ei säästellä voimii, on mittarit punasel mut jäähdytys toimii

…

Lisää sitä vauhtii kohti mitaleita, kuvia ei kumarreta ollaan sankareita

Ankara taistelu, tositilanteita, kun maailmanranki menee uusiks tällä kisakeikal!

Kun lähtöluvan saa, niin anna mennä vaan

Suuria unelmii lunastaa Vuokattii

…

2013 suunnistuksen vuosi, mikäs siinä ollessa ku kelitkin meit suosii

Aurinkoo lämpöä, olosuhteet loistavat, loppusuoraa kiitäessä jokainen on voittaja

Meno tosi voimakast, perään ei anneta, tänään ollaan voittamas ja kultaa kannetaan

Kaulassa roikkuu niin et niskoihin sattuu ja KRV:ltä päähän putos voittajan hattu

Koko perhe koossa ja kesä parhain päin, kaikki turha kiire kaikki kurja taakse jäi

Tunnelmii näitä ei voi muu kuin aika stopata mut siihen asti Vuokatin vaaroilla rokataan!

Kun lähtöluvan saa, niin anna mennä vaan

Suuria unelmii lunastaa Vuokattii

…

Nää sanat aiheutti mulle kylmiä väreitä ekalla (ja muutamalla muullakin) kuuntelukerralla ja viime yönä sängyssä pyöriessäni päässäni pyöri mikäs muukaan kuin kyseinen kertosäe. Koko kisabiisin voi kuunnella täältä: http://www.youtube.com/watch?v=AJsLbqFVF_g

Vielä linkki yleAREENAN lähetykseen naisten sprintistä: http://areena.yle.fi/tv/1932083

Yksi isoimmista tunteista eilen ja tänään aamulla on ollut kiitollisuus, ja voisinkin kiittää valtavan pitkällä listalla kaikkia mua tukeneita ja auttaneita henkilöitä, mutta tyydyn nyt tähän hätään vain kiittämään ihan kaikkia kaikesta! Yritän jo tänään siirtää pikkuhiljaa katsettani kohti keskimatkaa ja jatkan tästä mitalista nauttimista sitten kisaviikon päätyttyä.

Vielä suuret onnittelut maailmanmestari-Mårelle ja kohta kovasti tsemppiä pitkureille!

MM-kisat alkakoon

Vuokatissa ollaan! Itse olen ollut täällä jo torstaista asti, mutta tänään varsinaiset kisat vasta alkoivat. Kaikki suomalaiset pääsivät jatkoon pitkän matkan karsinnasta ja seuraavaksi onkin sitten meidän sprintterien vuoro. Huomenna starttaan MM-kisani heti aikaisin aamulla sprintin karsinnalla, josta 15 parasta kustakin kolmesta karsintaerästä pääsee illan finaaliin. Tätä kirjoittaessanikin syyhy ja kutkutus kiemurtelevat sormiin, mutta onneksi positiivisella tavalla. Viimeinen lenkki ja pienet vetoloiset tuossa muutama tunti sitten tuntuivat oikein hyviltä ja hymyilyttäviltä. Yritän olla hehkuttamatta ja hekumoimatta, mutta onhan täällä nyt aivan mahtavaa. 🙂

Kisaseurantaa löytyy kaikissa mahdollisissa muodoissa järjestäjien sivuilta: http://www.woc2013.fi/ssl/woc.nsf/start

Lisäksi YLE:ltä voi seurata kisoja sekä tv:n että netin välityksellä, mutta tietysti paras paikka on paikan päällä! Töttöröötä vaan täysillä sitten loppusuoran varressa.

Kolme kertaa kiellon päälle

SM-sprintin karsinta 18.5. (kuva Navin kisasivuilta)

SM-sprintin hopeatuuletus (kuva Navi)

Oinasvaaran (ts. karhuvaara!) keskariharjoitus 19.5.

Tahkovaaran kisaharjoitus 21.5.

Vuokatinvaaran kisaharjoitus 23.5. Nyt alkoi kroppa vähän jo vänkäämään vastaan. Virhettäkin tuli leipaistua.

Koska tarjolla kuitenkin oli vielä priimaa Kuopion Suunnistajien järjestämän sprintti(maajoukkue)leirin muodossa, juoksin 25.5. ”MM-kisat” karsintoineen, finaaleineen, karanteeneineen ja puristamisineen. Rauhalahden karsinta oli ilmetty Katinkullan mökkialue ja Nilsiän finaalissa saattoi hyvin kuvitella leimailevansa Sotkamolaiskerrostalojen takapihoilla. Toivottavasti tunne jaloissa simulaation aikana ei vastannut todellista tulevaisuutta.

Se kolmas kerta oli kova sprinttitreeni 26.5. Kuopion keskustan kupeessa reserviaikatestinä. Juoksimme 4*n. 2 min vedot kahteen kertaan. Itselläni kesti ensimmäisellä kerralla yhteensä 7.51 min (sis. 10sek virheen) ja toisella 7.11 min. Näistä laskin ajan parantuneen 8,5%. Muistaakseni metsässä vastaavat prosentit ovat olleet siinä 15% tietämillä. Noh, surkean kulun takia en tästä vedä sen suurempia päätelmiä, vaan tyydyn olemaan tyytyväinen onnistuneesti läpi vedettyyn sprinttiharjoitukseen.

Tämän viikon ohjelmassa on ollut lähinnä väsynyttä löhöämistä ja laahustamista. Huomenna yritän tapailla terävämpää askellusta ja matka NORT:ille alkaa. Seuraa sitä täältä: www.nordicorienteeringtour.com

Puuhia

Ensi kesän Isojen Kisojen takia päätin käväistä Vuokatissa asti pikavisiitillä Rastitreffien yhteydessä muutama viikko sitten. Pelkkään juhlagaalaan en olisi lähtenyt 7 tunnin junamatkojen takia, mutta maajoukkueen treenipankin ansiosta ajattelin pääseväni tekemään viikonlopun aikana pari laadukasta suunnistustreeniä. Lauantaina lähdin puskemaan kovavauhtisia suunnistusvetoja, mutta jouduinkin tyytymään lumisuunnistusräpellyksiin, kun Vaaran rinne oli puoleen sääreen hangessa. Viimeinen veto piti korvata mäkivedolla huipulle, jotta sai juoksusta irti vähän enemmän. Sunnuntain alamäkisuunnistukset onnistuivat hieman paremmin suunnitelmiin sopien, koska vauhti pysyi lumesta huolimatta hyvänä. Reissun kohokohta oli kuitenkin Antin valinta VUODEN VALMENTAJAKSI (SSL:n uutinen). Onnitellut olen jo.

Sain myös itse valinnan, pääsin nimittäin kaudelle 2013 maajoukkueen Vuokatti-ryhmään. Jee.

Lupasin kausianalyysia. Tässä slaisseja My-O:sta:

Missä ja mitä virheitä olen kauden kisoissa tehnyt.

Lista mitä/miksi ja virheisiin kuluneet ajat. Lähes tunti tullut harhailtua!

Tarkempaa selostusta fyysisestä väsymyksestä johtuneista virheistä. Löytyykö yhteistä tekijää?

Ja löytyyhän sieltä. Aina taidollisesta analyysistä poikivat kehityskohteet eivät ole taidollisia, vaan virheitä/epäsujuvuutta suoritukseen voivat tuoda fyysisemmätkin tekijät. Mulla tuolta (ja toki jo omista säännöllisistä tuntemuksista kauden ja aiempienkin kausien mittaan) nousee vahvasti esille nousut. Ongelmana ei ole pelkästään se, että ei jaksaisi puristaa täysillä mäkeä ylös, vaan väsymys ajaa huonoihin valintoihin liian usein. Jollakulla muulla ”ei-taidollisia” virheitä voi tulla esimerkiksi vaikeakulkuisessa maastossa, missä ei pystykään lukemaan karttaa samalla tavoin juostessa kuin kankaalla.

Lammikko toimii edelleen mun ”tukihenkilönä” suunnistustaidon ja -vauhdin eteenpäin viemisessä. Tulemme käymään läpi tilannetta ja tulevia kehityskohteita, osaltaan noiden My-O-analyysien perusteella, osittain mihin keskustelu viekään. Joka tapauksessa tarvitsen viimeistään Espanjan leirikeskukseen omia taidollisia painopisteitä, joihin keskittyä, jotta suunnistuksesta siellä samantyyppisissä maastoissa uudelleen ja uudelleen ei tule puuduttavaa. Musta ei nimittäin norjalaismies-tyyppistä >250 h/vuosi rutiinisuunnistajaa tule. Mieluummin se 100-150h ajatuksen kanssa.

Vietin syksyllä erään viikonlopun myös Lohjalla Kisakallion Kultainen kompassi -suunnistusvalmennusleirillä innostamassa nuoria suunnistajia ja siinä sivussa innostumassa vähän itsekin (linkki Kisakallion sivuille, tai vaihtoehtoisesti voit painaa sivuni laidassa olevaa logoa). Harvan urheiluopiston takapihalta alkaa vastaava korpimaasto! Sinne menen toistekin.